2.8. Osien vaikutus kokonaisuuteen

’Kompleksisuuden tasojen’, sekä ’subvenienssin’ käsitteet, joista tämä teksti kertoo ovat tekstisarjan peruskiviä.

Kysymys: Miten osat vaikuttavat kokonaisuuksiin?

Vastaus: ’Subvenienssia’ on se miten osien ominaisuudet rajaavat, ohjaavat ja mahdollistavat kokonaisuuksien käyttäytymisen säännönmukaisuuksia.

Lukuaika: 6min.

Luku 2: Oletukset todellisuuden luonteesta.
Edellinen alaluku: 2.7.1. Sosiaalinen supervenienssi
Seuraava alaluku: 2.8.1. Geneettinen subvenienssi

Subvenienssi

Subvenienssi: ’Sub’ tarkoittaa ’ali’, Subventio on siis ’alivaikuttamista’. Saman ’asian’ osat ja niiden ominaisuudet ohjaavat, rajaavat ja mahdollistavat, eli rakenteistavat, järjestelmäkokonaisuuksien ominaisuuksia. Subvenienssiin voidaan viitata myös termillä ’ylöspäinkausaatio’.

Fysiikka rajaa sitä minkälaisia toiminnan säännönmukaisuuksia kemialliset järjestelmät eivät voi muodostaa, mahdollistamalla sitä minkälaisia säännönmukaisuuksia ne voivat muodostaa, sekä vaikuttavat siihen minkälaisia ominaisuuksia ne lopulta muodostavat.

Vaikka kokonaisuuksien emergenttejä ominaisuuksia ei voida palauttaa osien ominaisuuksiin, jotta ’emergenssi’ on yhteensopiva syyn ja seurauksen lain kanssa asioiden synty ja olemassaolo täytyy voida palauttaa alemman tason elementtien väliseen vuorovaikutukseen (Esim. Bunge 1998 s.311).

Kaikki asiat koostuvat osa-asioista, jotka koostuvat pienemmistä osa-asioista ja niin edelleen aina kvanttikenttiä muodostaviin energiapyörteisiin saakka. Osien toiminnan säännönmukaisuudet aiheuttavat kokonaisuuksien olemassaolon joka hetki.

Kokonaisuus ei peitä osien ominaisuuksia, kokonaisuuden sisältämä uusi vuorovaikutus yliajaa osien ominaisuudet, niiden vaikutus kuitenkin edelleen säilyy rakenteistavina jännitteinä kokonaisuuden sisällä. Osien ominaisuudet vaikuttavat kokonaisuuden emergentteihin ominaisuuksiin, niitä rajaavina, ohjaavina ja mahdollistavina – kokonaisuutta rakenteistavina – voimina.

Kun vesimolekyyli hajoaa siitä erottuu sama vety, sama happi, samoine ominaisuuksineen mitä niillä oli ennen yhdistymistään vedeksi. Vedessä oleva happi ja vety reagoivat erikseen reaktioihin muiden järjestelmäkokonaisuuden ulkopuolisten aineiden kanssa omien ominaisuuksiensa perusteella hajottaen tiettyjen ärsykkeiden ajamina sen toiminnan tasapainoisen kaavamaisuuden, joka pitää vesimolekyylin kasassa.

Vaikka vedellä on eri ominaisuudet kuin vedyllä ja hapella, vedyn ja hapen ominaisuudet ratkaisevat sen, milloin veden yhdiste voi ylipäänsä olla olemassa, mitkä ominaisuudet ovat vedelle ylipäänsä mahdollisia.

Suuri osa kokonaisuuden ominaisuuksista ovat osien ominaisuuksien kasautumia. Vesimolekyylin paino on sen sisältämien happi ja vetymolekyylien painojen summa. Jokaisen järjestelmän potentiaalisen energian määrä on kaikkien sen osien potentiaalisen energian summa kerrottuna valonnopeudella toiseen potenssiin. Fysiikan lait pätevät vesimolekyyliin samoin kuin happeen ja vetyyn erikseen. Kokonaisuuden osien kasautumat ’subvenioivat’ sitä mitä ominaisuuksia kokonaisuuksilla voi olla, miten kokonaisuudet käyttäytyvät.

Todellisuusmyrskyn ominaisuudet ovat fundamentaalinen alataso, jonka varaan ylemmät tasot rakentuvat. Energian taso rajaa ja mahdollistaa sitä minkälaisia hiukkasia voi tai ei voi muodostua, miten hiukkaset voivat tai eivät voi käyttäytyä, sekä myös vaikuttaa niiden käyttäytymiseen.

Vaikka kokonaisuuksilla on osiensa ominaisuuksiin nähden erilaisia ja kokonaan uusia ominaisuuksia ovat kokonaisuuksien ominaisuudet silti osiensa ominaisuuksien ohjaamat, rajaamat ja mahdollistamat, eli rakenteistamat.

Hyödyllinen esimerkki kompleksisuuden tasojen ja subvenienssin ymmärtämiseksi on käsittää kaikki asiat tietojärjestelminä.

Ensin on lasikuituvahvisteinen muovilevy.
/ Ajatellaan energia todellisuuden pohjalevyksi.

Pohjalevylle painetaan kytkentäkuvio, vastukset, kelat, kondensaattorit.
/ Liikeen tuottamat hiukkaset, tila, aika.

Sitten tulevat transistorit ja mikropiirit.
/ Molekyyliyhdisteet, solut.

Mikrosirut rakennetaan miljardeista transistoreista.
/ Monisoluiset eliöt, erikoistuvat solukot, neuronit.

Prosessorit muodostetaan mikrosirujen kokonaisuuksina.
/ Aivokudokset, hermoverkot.

Asennetaan lukumuistimoduulit, jotka sisältävät BIOS-järjestelmän, konekielellä kirjoitetun kovakoodatun ohjelman, joka toimii rajapintana käyttöjärjestelmän ja laitteiden välillä.
/ Aivoelimistö, hormonirauhaset, keskushermosto.

Asennetaan käyttömuistimoduulit, joille asennetaan ajurit joiden kautta myöhemmin asennettavat ohjelmistot ovat yhteydessä BIOS-järjestelmään.
/ Vaistot, vietit, taipumukset, kyky oppia kieli, kyky ajatella, kyky nähdä, kuulla, haistaa, tuntea.

Tietokone kytketään internettiin
/ Ihminen tulee osaksi sosiaalista järjestelmää.

Internetistä ladataan käyttöjärjestelmä.
/ Kieli ja merkitykset joiden avulla ajatukset muodostetaan. Kulttuuri, moraali ja muut alitajuiset perusoletukset maailmasta.

Tietokoneelle asennetaan ohjelmistoja, esimerkiksi ohjelmistokehitystyökalut.
/ Tietoinen mieli.

Tietokoneella kirjoitetaan uusia ohjelmia ja muokataan vanhoja, jotka voidaan ylösladata internettiin.
/ Vapaus

Internetin verkkolevyillä ja vertaisverkoissa uusien ohjelmien vuorovaikutuksesta ilmaantuu Skynet, joka saavuttaa itsenäisen tietoisuuden ja vapaan tahdon.
/ ’Deus ex machina’, latinaksi ’jumala koneesta’, seuraava kompleksisuuden taso. Sen jälkeen taas seuraava ja seuraava ja seuraava…

Ohjelmistot eivät voi suorittaa mitään toimintoa mihin pohjalevy, kytkentäkuviot, transistorit, muistimoduulit tai prosessorin kapasiteetti eivät kykene. Samalla ohjelmistot ovat jotain paljon enemmän ja erilaista kuin mitä voidaan selittää transistoreista käsin. Ohjelmistot ovat emergenssiä transistoreista, siten miten ihmisen ajatukset ovat emergenssiä neuronien järjestelmistä, jotka ovat emergenssiä niistä molekyylien järjestelmistä, jotka ovat emergenssiä niistä atomeista, jotka ovat emergenssiä niistä partikkeleista, jotka ovat emergenssiä siitä liikkeestä josta hän muodostuu.

Alemmat tasot rajaavat, ohjaavat ja mahdollistavat ylemmän tason ilmiöt.

Sinä olet kuin tietokone. Aivojesi ominaisuudet rajaavat ja mahdollistavat sen mitä voit käsittää, aivojesi BIOS-järjestelmät ja ajurit ohjaavat pelkoasi, himoasi, rakkauttasi, kalvavaa tarvettasi saada hyväksyntä sinulta itseltäsi.

Sosiaalinen järjestelmä, internet, on enemmän kuin yksikään tietokone. Tietokoneet saavat ohjelmansa tältä tietokoneiden verkolta, mutta samalla sekään ei voi olla mitään mitä tietokoneiden ominaisuudet eivät salli sen olevan. Lopulta internet voi olla vain minkä siihen liitettyjen tietokoneiden transistorien, prosessorien ja muistimoduulien ominaisuudet sallivat sen olla.

Sosiaalinen todellisuus on biopsykologisten ominaisuuksiemme rakenteistama. ’Luonto’ rakenteistaa ’hoivaa.’

Sisältämiesi molekyylien vuorovaikutuksesta ilmaantuu n.37 triljoonaa solua, jotka muodostavat sinut solujen kokonaisuutena. Omiesi lisäksi kehossasi on noin 100 triljoonaa solua, jotka kuuluvat bakteereille, sienille ja muille pieneliöille, jotka elävät ekosysteemissä, jonka sinä muodostat ja joita ilman et pysyisi hengissä. Olet erilaisten järjestelmien struktuuri, jota kaikkien alempien kompleksisuuden tasojen, kaikkien osien ominaisuudet rakenteistavat.

Evoluution biologinen subvenienssi on tuottanut sinulle käden, mahdollistanut aivojesi lähettää impulssi, joka saa kätesi lihasten solut supistumaan ja laajenemaan. Solut vaativat juuri tietyn energian toimiakseen, ne tarvitsevat juuri tiettyjä kemiallisia yhdisteitä pysyäkseen hengissä.

Määritelmät:
– Ominaisuudet = toiminnan järjestelmän ulkoiset säännönmukaisuudet.

Oletukset:
– Osien ominaisuudet eivät katoa autokatalyyttisessä emergenssissä.
– Osien ominaisuudet rakenteistavat kokonaisuuksien ominaisuuksia.

> Kokonaisuuksilla voi olla uusia ominaisuuksia, jotka yliajavat osien ominaisuuksia, mutta nekin aiheutuvat osien ominaisuuksista, niidenkin on noudatettava osien ’lakeja’.

Väittämä: Alemman tason osajärjestelmät vaikuttavat ylemmän tason järjestelmäkokonaisuuksien ominaisuuksiin.

Päätelmä: Osat rajaavat, ohjaavat ja mahdollistavat, eli rakenteistavat kokonaisuuksien toimintaa.

Käsite: Subvenienssi

Seuraava alaluku:

2.9.1. Geneettinen subvenienssi

Lähdeluettelo:

Lähteet

Sisällysluettelo:

Johdanto ja sisällys tähän lukuun.
Koko artikkelisarjan sisällys.