1. Valta ja Vapaus
Esipuhe tekstisarjalle.
Vastaa kysymykseen: Miksi lukea tätä tekstisarjaa?
Lukuaika 4min + 3min video.
1.1. Miksi kirjoitan
Tämä teksti kertoo motiiveista, jotka ajoivat minut kirjoittamaan tätä tekstisarjaa.
Kysymys: Miksi kirjoitan?
Vastaus: 1. jotta elämäni olisi tarkoituksellisempaa, 2. koska haluan kertoa inspiroivan tarinan, 3. koska yhteiskuntatieteiden eri teoriat eivät tarjoile minulle valmiita yhtenäisiä käsitteistyksiä sosiaalisesta todellisuudesta, jotka viehättäisivät minua.
Lisäksi haluan saavuttaa ymmärryksen, joka ohjaisi minut valitsemaan teot, joilla voittaa kärsimykseni.
…
1.2. Mitä Kirjoitan
Tämä teksti on sisällysluettelo ja yleisjohdanto koko tekstisarjaan.
Kysymys: Mitä aion kirjoittaa?
Vastaus: Yleisoletukseni sosiaalisesta todellisuudesta. Alkaen alkuräjähdyksestä ja päättyen siihen minkälainen olisi paras mahdollinen yhteiskunta.
Lukuaika: 10min.
2.0. Todellisuus
Toinen luku määrittelee ‘asioiden’ yleisen olemuksen, sekä yleiset toiminnan ja kehittymisen mekanismit. Tämä luku kehittää ne käsitteelliset työkalut, joilla sosiaalista todellisuutta myöhemmin lähestytään.
Kysymys: Mitä on? Miten todellisuus käyttäytyy?
Vastaus: Olemassa on liike. Asiat kehittyvät keskinäisistä vuorovaikutussuhteistaan ‘autokatalyyttisen emergentin evoluution’ prosessissa. Todellisuus sisältää satunnaisuutta ja vapautta. Todellisuuden tarkoitus on kehittyä kohti kompleksisuutta.
2.1. Todellisuuden ilmaantuminen
Aloitamme matkamme ensimmäisestä mahdollisesta kysymyksestä.
Kysymys: Miten ylipäänsä mitään voi olla olemassa?
Vastaus: Ensimmäisen ‘asian’ on täytynyt aiheutua, jostain ‘ei-asiasta’, joka väistämättä ei noudata normaalitodellisuuden sääntöjä.
Väittämä: Päättelyllä ja Tiedolla on rajansa. Todellisuus sisältää mysteerin piirteitä.
Lukuaika: 3 min.
2.2. Todellisuus on liikettä
Tämä teksti maalaa taustaa todellisuuden luonteen hahmottamiselle.
Kysymys: Mitä todellisuus on?
Vastaus: On vain liikettä.
Väittämä: Kaikki asiat ovat vuorovaikutusvyyhtejä.
Lukuaika: 5min.
2.3. Uuden ilmaantuminen
‘Autokatalyyttinen emergenssi’, josta tämä teksti kertoo on yksi tekstisarjan peruskivistä. Käsitteestä myöhemmin rakennan vastausta ns. ‘mikro-makro -linkin’ ongelmaan.
Kysymys: Miten uudet ‘asiat’ kehittyvät vanhoista asioista?
Vastaus: Yksi vanha asia + yksi vanha asia on enemmän kuin kaksi vanhaa asiaa. Se sisältää kahden asian välisen uuden vuorovaikutuksen, jota asiat yksin eivät sisältäneet. Kaikki asiat…
2.4.1. Identiteetti
Käsitteet ja merkitykset, myös ihmisten identiteetti, rakentuu asioiden välisistä suhteista.
Lukuaika: 6min.
2.4. Todellisuus on myrsky
Tämä teksti maalaa taustan todellisuuden luonteen hahmottamiselle.
Kysymys: Millainen todellisuus on?
Vastaus: Ollakseen olemassa todellisuuden on oltava ‘liikkeessä’. Todellisuuden on oltava järjestymisen ja epäjärjestymisen epävakaassa tasapainossa. Todellisuuden on oltava toiminnan jylisevä myrsky.
Väittämä: Todellisuus on yksi kokonaisuus, kaikki ‘asiat’ ovat prosesseja yhdessä prosessien struktuurissa.
Lukuaika: 4min.
2.4.1. Identiteettien fuusio ja fissio
Sosiaalinen identiteetti rakentuu ihmisten identiteettien suhteista.
Syntyy sosiaalinen kudos, jota leimaa yksilöiden yhteenliittymisen ja erottautumisen prosessi, joka johtaa sosiaalisten ryhmien muodostumiseen.
Lukuaika: 10min.
2.5. Erilaisen ilmaantuminen
‘Autokatalyyttinen emergenssi’, josta teksti kertoo on yksi tekstisarjan peruskivistä. Käsitteestä myöhemmin rakennan vastausta ns. ‘mikro-makro -linkin’ ongelmaan.
Kysymys: Miten yhdestä absoluuttisesta alkupisteestä voi ilmaantua useita kokonaan erilaisia asioita?
Vastaus: Asiat ovat toiminnan järjestelmiä. Asioiden ominaisuudet ovat niiden sisältämän toiminnan kaavamaisuuksia. Osien yhdistyessä uusiksi toiminnan järjestelmien kokonaisuuksiksi niissä syntyy uusia vuorovaikutussuhteita, jotka muokkaavat osien…
2.6. Erillisen ilmaantuminen
‘Kompleksisuuden tasojen’ käsite, josta tämä teksti kertoo on yksi tekstisarjan peruskivistä.
Kysymys: Miksi todellisuus koostuu kohtuullisen eroteltavista ja selkeärajaisista luokista, ennemmin kuin spektreistä ja skaaloista?
Vastaus: ‘Autokatalyyttisen emergenssin’ ilmiössä tietynlaiset osat ilmaannuttavat aina tietynlaisen kokonaisuuden. Vain ne kokonaisuudet, jotka saavuttavat jatkuvan toiminnan tasapainon voivat olla olemassa havaittavina ‘asioina’. Jos vakautta ei saavuteta järjestelmä…
2.7. Kokonaisuuden vaikutus osiin
ohjaa, rajaa ja mahdollistaa niiden osien käyttäytymisen säännönmukaisuuksia, joista kokonaisuudet koostuvat.
Lukuaika: 4min.
2.7.1. Sosiaalinen supervenienssi
Yhteisön sosiaaliset ominaisuudet ohjaavat, rajaavat ja mahdollistavat niiden yksilöiden käyttäytymisen säännönmukaisuuksia, joista yhteisöt koostuvat.
Lukuaika: 11min.
2.8. Osien vaikutus kokonaisuuteen
‘Kompleksisuuden tasojen’, sekä ‘subvenienssin’ käsitteet, joista tämä teksti kertoo ovat tekstisarjan peruskiviä.
Kysymys: Miten osat vaikuttavat kokonaisuuksiin?
Vastaus: ‘Subvenienssia’ on se miten osien ominaisuudet rajaavat, ohjaavat ja mahdollistavat kokonaisuuksien käyttäytymisen säännönmukaisuuksia.
Lukuaika: 6min.
2.8.1. Geneettinen subvenienessi
Yksilöiden geneettiset ominaisuudet ohjaavat, rajaavat ja mahdollistavat yhteisöjen sosiaalisen käyttäytymisen säännönmukaisuuksia.
Lukuaika: 15min.
2.8.2 Materiaalinen subvenienssi
Ympäristön materiaaliset ominaisuudet ohjaavat, rajaavat ja mahdollistavat yksilöiden geneettisten ja yhteisöjen sosiaalisten rakenteiden säännönmukaisuuksia.
Lukuaika: 15min.
2.9. Mutaatio
Satunnaisuuden, kaaoksen ja kompleksisuuden käsitteet, joista tämä teksti kertoo ovat tärkeitä vapauden myöhemmässä käsitteistämisessä.
Kysymys: Onko todellisuuden kehitys ennalta määrätty?
Vastaus: Todellisuus sisältää olennaista satunnaisuutta. Esiintyy ilmiöitä jotka ovat luonteeltaan niin epävakaita, että pikkuriikkinenkin muutos lähtötilassa voi aiheuttaa totaalisen muutoksen lopputilassa. Koska koko todellisuus on Yksi yhteenkietoutunut kausaalinen prosessi voi pikkuriikkinenkin satunnaisuus aiheuttaa järjestelmäkokonaisuuksien kaoottisuuden…
2.10. Kehittyminen
Osien ja kokonaisuuksien vuorovaikutteinen evolutiivinen kehitys on yksi tekstisarjan peruskivistä. Sillä myöhemmin käsitteistän sosiaalisten instituutoiden kehittymistä, sekä yhteisön ja yksilöiden välistä suhdetta.
Kysymys: Miten osat ja kokonaisuudet vuorovaikuttavat?
Vastaus: Osat ja kokonaisuudet kehittävät toinen toisiaan iteratiivisessa kehittymisen prosessissa. Evoluutiossa.
Lukuaika: 4min.
2.11. Kehityshorisontti
Tällä tekstillä käsitteistän sitä miten osat rajaavat, ohjaavat ja mahdollistavat kokonaisuuksien kehitystä. Tulen myöhemmin soveltamaan tätä mallia biologisten ja sosiaalisten voimien suhteuttamiseen sosiaalisessa todellisuudessa.
Kysymys: Miten osat ja kokonaisuudet vaikuttavat toistensa kehitykseen?
Vastaus: Osat edeltävät kokonaisuutta ja ilmaannuttavat sen, siksi osien rajaava, ohjaava ja mahdollistava subvenienssin voima on voimakkaampi kokonaisuuden kehitykseen nähden kuin kokonaisuuden supervenientti…
2.11.1 Geneettiset rakenteet & muutos
Tämä alaluku pohtii geneettisten rakenteiden ominaispiirteitä vastatakseen kysymykseen: Miten eri geneettisten rakenteiden ominaispiirteet rajaavat, ohjaavat ja mahdollistavat yhteiskuntapoliittista kehitystä?
Lukuaika: 7min
2.11.2. Materiaaliset rakenteet & muutos
Tämä alaluku pohtii materiaalisten rakenteiden ominaispiirteitä vastatakseen kysymykseen: Miten eri materiaalisten rakenteiden ominaispiirteet rajaavat, ohjaavat ja mahdollistavat yhteiskuntapoliittista kehitystä?
Lukuaika: 6min
AI APPENDIX
Yhteenveto
Valta & Vapaus on tekstisarja, joka tutkii elämän tarkoitusta ja sosiaalisen todellisuuden luonnetta. Kirjoittaja, Mikael Marisa, pyrkii luomaan yhtenäisen käsitteistön yhteiskunnallisista ilmiöistä ja etsimään keinoja kärsimyksen voittamiseksi. Sarja kattaa laajoja teemoja alkuräjähdyksestä aina parhaan mahdollisen yhteiskunnan pohdintaan. Keskeisenä työkaluna käytetään käsitettä 'autokatalyyttinen emergentti evoluutio' kuvaamaan, miten todellisuus kehittyy kohti monimutkaisempia rakenteita liikkeen, satunnaisuuden ja vapauden kautta.
Usein kysytyt kysymykset
Miksi tekstisarjan kirjoittaja päätti kirjoittaa tämän sarjan?
Kirjoittaja halusi elämäänsä enemmän tarkoituksellisuutta, kertoa inspiroivan tarinan ja luoda yhtenäisen käsitteistön sosiaalisesta todellisuudesta, jota ei löytänyt valmiina yhteiskuntatieteiden teorioista. Lisäksi hän pyrkii ymmärryksen kautta löytämään keinoja voittaa kärsimyksensä.
Mitä Valta & Vapaus -tekstisarja käsittelee?
Tekstisarja käsittelee kirjoittajan yleisoletuksia sosiaalisesta todellisuudesta. Aiheet ulottuvat alkuräjähdyksestä pohdintaan siitä, millainen olisi paras mahdollinen yhteiskunta.
Miten todellisuus käyttäytyy tekstisarjan mukaan?
Todellisuuden perusolemus on liike. Asiat kehittyvät vuorovaikutussuhteistaan prosessissa, jota kutsutaan 'autokatalyyttiseksi emergentiksi evoluutioksi'. Todellisuus sisältää satunnaisuutta ja vapautta, ja sen suunta on kohti suurempaa kompleksisuutta.
Onko todellisuuden kehitys ennalta määrätty?
Ei ole. Todellisuuteen sisältyy olennainen satunnaisuus. On olemassa niin epävakaita ilmiöitä, että pienikin muutos lähtötilanteessa voi aiheuttaa täydellisen muutoksen lopputuloksessa.
Keskeiset väittämät
-
Todellisuus on pohjimmiltaan liikettä.
On vain liikettä.
-
Asiat kehittyvät vuorovaikutussuhteistaan 'autokatalyyttisen emergentin evoluution' kautta.
Asiat kehittyvät keskinäisistä vuorovaikutussuhteistaan ‘autokatalyyttisen emergentin evoluution’ prosessissa.
-
Todellisuus sisältää olennaista satunnaisuutta, eikä sen kehitys ole ennalta määrätty.
Todellisuus sisältää olennaista satunnaisuutta.
-
Käsitteet, merkitykset ja ihmisten identiteetti rakentuvat asioiden välisistä suhteista.
Käsitteet ja merkitykset, myös ihmisten identiteetti, rakentuu asioiden välisistä suhteista.
-
Osat ja kokonaisuudet kehittävät toisiaan jatkuvassa evolutiivisessa prosessissa.
Osat ja kokonaisuudet kehittävät toinen toisiaan iteratiivisessa kehittymisen prosessissa. Evoluutiossa.
Mainitut käsitteet ja henkilöt
Tekstisarjan 'Valta & Vapaus' kirjoittaja.
Tekstisarjan peruskivi, käsite, joka selittää, miten uusia asioita ja ominaisuuksia syntyy vanhojen osien vuorovaikutuksesta.
Yksi sarjan peruskäsitteistä, joka selittää, miksi todellisuus koostuu eroteltavista luokista spektrien sijaan.
Käsite, joka kuvaa, miten yhteisön sosiaaliset ominaisuudet ohjaavat ja rajaavat yksilöiden käyttäytymistä.
Käsite, joka kuvaa, miten osien ominaisuudet rajaavat ja ohjaavat kokonaisuuksien käyttäytymistä.