2.7. Kokonaisuuden vaikutus osiin

ohjaa, rajaa ja mahdollistaa niiden osien käyttäytymisen säännönmukaisuuksia, joista kokonaisuudet koostuvat.

Lukuaika: 4min.

Luku 2: Oletukset todellisuuden luonteesta.
Edellinen alaluku: 2.6. Erillisen ilmaantuminen
Seuraava alaluku: 2.7.1. Sosiaalinen supervenienssi

Supervenienssi

Sana ’interventio’ on varmasti tuttu. ’Inter’ tarkoittaa asioiden välisyyttä. ’Intervenienssi’ on kahden asian välistä vaikuttamista. ’Super’ tarkoittaa ’yli’, Superventio on siis ’ylivaikuttamista’. Voidaan viitata myös termillä ’alaspäinkausaatio’ eli kokonaisuuden ylempi taso vaikuttaa alempaan, osien tasoon.

Tarkoitan supervenienssilla sitä kausaalisuhdetta miten järjestelmäkokonaisuuden ominaisuudet vaikuttavat osajärjestelmiinsä, sekä miten korkeampi kompleksisuuden taso vaikuttaa alempiin.

Kokonaisuudet ovat vuorovaikutteisten osien autokatalyyttisiä joukkoja, joilla on emergenttejä ominaisuuksia. Supervenienssiä ovat kokonaisuuksien emergenttien ominaisuuksien ’alaspäinkausaatio. Kokonaisuuden käyttäytymisen säännönmukaisuuksien vaikutukset osien käyttäytymisen säännönmukaisuuksiin. Vaikutukset joita ei voida palauttaa osien ominaisuuksien kasautumaan, tai selittää osien ominaisuuksien kasautumasta käsin. ’Makrovaikutus’, jota ei voida palauttaa ’mikrovaikutusten’ kasautumaan.

Supervenienssia on se miten:
– Yhteisöstä ilmaantuva kulttuuri vaikuttaa yksilöön ja yksilön ominaisuuksiin.
– Ajattelu vaikuttaa aivojen sähkökemiaan ja ominaisuuksiin.
– Kemiallinen reaktio vaikuttaa fysikaaliseen järjestelmään.
– Kvanttimekaanisen järjestelmän koostumuksen muutos vaikuttaa kaikkien sen sisältämien hiukkasten ominaisuuksiin.

”Kun siirrymme epäorgaanisesta orgaaniseen törmäämme uuteen lakien joukkoon – mutta syy siihen, miksi alempi joukko ei päde ylemmällä tasolla ei ole niiden [lakien] katoaminen, vaan ne ovat uusien lakien yliajamat.” – (Drummond 1883 s.405)

Atomi sisältää neutronin, protonin ja elektronin. Elektroni, joka on osa atomin kokonaisuutta käyttäytyy aivan eri tavalla kuin vapaa elektroni. Elektronilla osana atomia on ominaisuudet joita on mahdoton ymmärtää erillään järjestelmästä, jonka osa se on.

Atomin kokonaisuus supervenioi sen sisältämiä partikkeleita. Atomi supervenioi paitsi elektronia, protonia ja neutronia, se supervenioi myös niitä bosoneja, leptoneja ja kvarkkeja, joista osat koostuvat. Atomi liikkuu yksikkönä halki aika-avaruuden halliten sitä liikettä, niitä pikkuruisia energian pyörteitä joista atomin osien, osien, osien, […], osat koostuvat.

Päätöksesi liikuttaa kättäsi saa kätesi muodostavat atomit liikkumaan, vaikka et mitenkään tietoisesti ’interventioi’ kätesi atomien aika-avaruusliikeratoihin. Sinä olet järjestelmäkokonaisuus, joka supervenioi niitä soluja, molekyylejä ja atomeja, joista sinä koostut.

Sokrateen vaimo Xantippa nalkuttaa Sokratekselle. Sokrates hermostuu. ”Sokrateen kipu supervenioi hänen neurologisia ominaisuuksiaan ja hänen neurologiset ominaisuutensa supervenioivat hänen aivojensa biokemiallisia ominaisuuksia, ja hänen aivojensa biokemia supervenioi hänen aivojensa atomääris-fysikaalisia ominaisuuksia, ja hänen aivojensa atomifysiikka supervenioi hänen aivojensa hiukkasfysikaalisia ominaisuuksia.” (Block 2003 s.8).

Xantipan sanat vaikuttavat Sokrateksen sydämen lyöntitiheyteen, suonissa virtaavien verihiutaleiden nopeuteen, hermoja pitkin kulkeviin sähköisiin impulsseihin. Xantipan sanat supervenioivat niitä atomeja, elektroneja, sitä energiaa, josta Sokrates koostuu. Ylempi, ’sosiaalinen’, Xantipan sanojen taso supervenioi niitä alempia kompleksisuuden tasoja, joista Sokrates ’aiheutuu’.

Sperryn Nobelpalkittu tutkimus esittää, että tietoisuudella on supervenienttejä vaikutuksia aivotiloihin ja neuropsykologiaan (Sperry 1987). Tietoisuus vaikuttaa neurokemiallisiin prosesseihin. Vaikutussuhde kokonaisuudesta osiin, jota ei voida selittää osien käyttäytymisestä käsin. “Entiteetit eri tasoilla voivat liittyä osa-kokonaisuussuhteisiin (e. g. mentaaliset ilmiöt kontrolloivat komponentteja, eli neuraalisia ja biofysikaalisia ala-elementtejä), jossa tavalla jolla kokonaisuus kontrolloi osaa voidaan nähdä funktionaalista kausaatiota.” (Sperryn tutkimuksesta Emmeche et al. 2000 s. 25). Tämä on alaspäinsuuntautuvaa
supervenienttiä kausaatiota tasojen välillä.

Ajatus ja sana tuottavat laineita ja ryöpsäyksiä ylimmiltä tasoilta alaspäin aina todellisuusmyrskyn pohjimmaisten tasojen pinnalle. Kaikki on Yhtä.

Ihmiset, jotka sosiaalistuvat järjestelmiin joiden kielessä on heikko futuuri säästävät enemmän rahaa kuin ihmiset joiden kielessä on vahva futuuri (Chen 2013). Järjestelmäkokonaisuuden ominaisuus supervenioi sen osajärjestelmien, ihmisten, henkilökohtaisia päätöksiä siitä ostaakko kenkiä vai osakkeita.

Oletukset:
– Autokatalyyttinen emergenssi

> Järjestelmäkokonaisuuksien toiminnan säännönmukaisuudet ohjaavat, rajaavat ja mahdollistavat, eli rakenteistavat, osajärjestelmien toimintaa.

Väittämä: Supervenienssi, eli kokonaisuuksien ominaisuudet ja toiminta rakenteistaa osien ominaisuuksia ja toimintaa.

Päätelmä: Järjestelmäkokonaisuuksien toiminta/ominaisuudet rajaavat, ohjaavat ja mahdollistavat niiden osajärjestelmien toimintaa/ominaisuuksia, joista ne muodostuvat.

Käsite: Supervenienssi

Spekuloin, että painovoimaa ei ole onnistuttu yhdistämään kvanttimekaniikkaan tai fysiikan standardimalliin, sen johdosta, että painovoima on todellisuuden kokonaisuuden supervenientti ominaisuus, jota ei voi palauttaa sen osiin. Painovoiman ja massan selitys saattaa osien sijaan löytyä kokonaisuudesta, joka luo energialle tendenssin liittyä tanssiin. Ympäristöään painavampi asia on energiatihentymä, piste jossa tanssi tiivistää aika-avaruutta.

Seuraava alaluku:

2.8.1. Sosiaalinen supervenienssi

Lähdeluettelo:

Lähteet

Sisällysluettelo:

Johdanto ja sisällys tähän lukuun.
Koko artikkelisarjan sisällys.