1.2. Mitä Kirjoitan

Tämä teksti on sisällysluettelo ja yleisjohdanto koko tekstisarjaan.

Kysymys: Mitä aion kirjoittaa?

Vastaus: Yleisoletukseni sosiaalisesta todellisuudesta. Alkaen alkuräjähdyksestä ja päättyen siihen minkälainen olisi paras mahdollinen yhteiskunta.

Lukuaika: 10min.

HUOM! Tämä teksti on pysyvästi keskeneräinen. Voit silmäillä hahmottuvaa tarinan kaarta. Hahmotan sitä tähän tekstiin sitä mukaa kun se hahmottuu.

Luku 1. Johdanto.
Edellinen alaluku: 1.1. Miksi kirjoitan
Seuraava alaluku: 2.0. Todellisuus

2. Todellisuus

Tässä luvussa kirjoitan auki oletukseni todellisuuden luonteesta. Mistä todellisuus on tupsahtanut? Millainen todellisuus on? Miten se toimii? Mikä on todellisuuden tarkoitus?

Elokuvan alkutekstien taustalla Conanin vanhemmat valmistavat miekkaa. Tuo miekka on symboli Conanille itselleen. Hänen vanhempiensa rakkaus valmistaa hänet. Vanhemmat valavat, takovat, karkaisevat, sitovat nahkaan ja teroittavat. Ihminen, miekka, kaikki asiat syntyvät monivaiheisen toiminnan prosessin seurauksina.

Miekka syntyy pehmeänä sulana teräksenä. Epäjärjestyneenä massana. Elämän ahjo ja pajavasara takoo häntä, maailman kylmyys karkaisee häntä, hänestä tulee luja ja joustava teräs. Teräs, kuten Conan itse, saavat voimansa itseensä kohdistuvilta iskuilta. Liikkeen voima luo kaikki asiat.

Aivan alussa on alasin, jota vasten sosiaalinen todellisuus taotaan. Ne voimat, jota vasten valmistetaan ihminen ja maailma. Aloitamme alasimesta.

Luku aloittaa hetkestä ennen alkuräjähdystä ja käsittelee mekanismeja, jotka pätevät kaikkeen todellisuuteen.

Oletan kaikkien asioiden aina valosta valtioihin ja atomeista ajatuksiin olevan tietyllä tavalla kehittyviä vuorovaikutusjärjestelmiä. Oletan vapaan tahdon olevan mahdollinen. Lopulta otan kantaa siihen mikä on todellisuuden tarkoitus.

2.0 Todellisuus

3. Tieto

Tässä luvussa kirjoitan auki oletukseni tiedosta ja tietämisestä. Missä määrin kykenemme käsittämään totuutta? Miten ja missä määrin meidän pitäisi yrittää? Mitä on hyvä ja paha? Mikä on tiedon tarkoitus?

Elokuvan ensimmäisessä kohtauksessa Conanin isä kertoo Conanille legendan ’teräksen arvoituksesta’.

”Teräksen salaisuus on aina kantanut mukanaan mysteeriä. Sinun on opittava sen arvoitus, Conan, sinun on opittava sen kuri/tiede [discipline] Sillä kehenkään, et kehenkään tässä maailmassa voi luottaa.” – Conanin isä (Conan Barbaari 1982).

Teräs on kova totuus, olemassa sinusta riippumatta. Jollet huomioi totuutta, jollet jatkuvasti tee itseäsi tietoiseksi siitä, haavoitat itsesi sen teräviin reunoihin.

Teräs on käsittämätön totuus. Et voi luottaa kenenkään tietoon totuudesta, edes omaasi. Teräkseen on suhtauduttava nöyryydellä ja epävarmuudella. Juuri sinun on opittava. Juuri sinä et voi luottaa, et muihin, et itseesi.

Teräs on tieto, joka vahvistuu koettelemuksista, jokaisesta pajavasaran iskusta, ahjon kuumuudesta ja veden kylmyydestä. Teräs on ymmärrys sinussa itsessäsi. Sinun on lyötävä sitä, poltettava ja palellutettava sitä. Kokeiltava ymmärrystäsi maailmaa vasten.

Teräs on valta. Joka oppii käyttämään terästä kykenee saavuttamaan tavoitteensa ja raivaamaan esteet tieltään. Tavoitteelliset teot ovat mahdottomia ilman tietoa tekojen seurauksista. Teräs antaa vallan. Tieto antaa vallan. Valta antaa vapauden tavoitteelliseen toimintaan.

Tämä tekstisarja on teräksen arvoituksen etsintää. Muistakaamme Conanin isän sanat: ”Kehenkään tässä maailmassa et voi luottaa, et miehiin, et naisiin, et eläimiin, mutta tähän [teräkseen] voit luottaa.” (ibid). Emme voi luottaa kykyymme käsittää totuutta. Meidänkin on aloitettava oletuksiemme kyseenalaistaminen ja tiedostaminen epäilemällä omaa kykyämme tietää totuutta. Kykyämme ymmärtää teräksen arvoitusta.

Luku aloittaa ajatuksesta. Luku käsittelee sitä mitä ihminen voi tietää, mitä tieto on, miten oletuksia tiedosta voidaan tehdä ja miten tiedon totuudenkaltaisuutta pitäisi arvioida.

Keskeiset peräänkuulutettavat asiat ovat: Bayesilainen rohkeus oletusten tekemisessä (Bayes 1763). Popperilainen nöyryys vaatimuksissa oletusten tekemiselle (Popper 1935). Bhaskarilainen luottamus suhteessa totuuden olemassaoloon ja epäilys suhteessa tietoon totuudesta (Bhaskar 1975).

Ajatusprosessin seurauksena nousee periaate ’erehtyvyydestä’. Aivan tekstisarjan lopussa rakennan koko käytännöllisen yhteiskuntafilosofiani tämän ’erehtyvyyden’ oletuksen päälle.

Lopuksi sukellamme kahteen keskeiseen kysymykseen: Mitä on tieto hyvästä ja pahasta, sekä mikä on tietämisen tarkoitus.

3.0.

4. Ihminen

Tässä luvussa kirjoitan auki oletukseni ihmisyyden luonteesta. Mitkä voimat rajaavat, ohjaavat ja mahdollistavat meitä ja toimintaamme? Missä määrin kykenemme vastarintaan niitä vastaan? Mikä on elämän tarkoitus?

Ihmisluonto

Thulsa Doom saapuu kylään ja tappaa aikuiset, Conanin vanhemmat mukaanlukien. Thulsa Doom anastaa Conania symboloivan miekan ja myy lapset orjuuteen. Vastaavasti me siirrymme arvioimaan omaa orjuuttamme. Niitä kahleita, jotka vetävät meitä, ohjaavat meitä, rajaavat ja mahdollistavat meitä. Niitä voimia, jotka samalla ovat ominaisuutemme, että luovat ne.

Missä kulkevat sosiaalisten ja biologisten vaikutusten, luonnon ja hoivan rajapinnat? Mitkä ovat ihmisen ominaisuudet, missä määrin ne ovat muovattavissa?

4.0.0.

Ihmisen motiivit

Conan myydään lapsena myllärille ja hän kasvaa aikuiseksi pyörittäessään ’kivun pyörää’. Hänet ostaa mies, joka kantaa kaaoksen merkkiä. Uusi isäntä tekee Conanista gladiaattorin ja soturin. Uusi isäntä antaa Conanille mahdollisuuden siihen mitä ihminen kaikkein syvimmin haluaa.

”Vain jotta yleisö olisi siellä tervehtimässä häntä himon ja kiihkon huudoilla. Hän alkoi löytää itsearvostuksensa… hänellä oli merkitystä. Ajan kuluessa hänen voittojaan ei enää helposti voitu laskea…” – Akiro (Conan Barbaari 1982).

Miten identiteetti rakentuu? Mitkä motiivit selittävät ihmisen tekoja?

4.1.0

Ihmisen sosiaalinen identiteetti

Conanin omistaja eräänä yönä yllättäen vapauttaa hänet orjuudesta ilman selityksiä. Kaaos. Conan pakenee ja tapaa matkallaan Subotain. Conan on cimmerialainen, Subotai on hyrkanialainen. He kumartavat eri jumalia. Yhdessä he matkaavat Zamoraan. Siellä he kohtaavat uuden itselleen vieraan kulttuurin.

Ihmiset ymmärtävät itsensä ja toisensa erojen ja yhtäläisyyksien kautta.

4.2.0

Ihmisen, valta ja vapaus

Conan löytää onnen, hyväksynnän, vaurauden, ystävyyden ja rakkauden. Hänen sydämessän kytee kuitenkin liekki. Koston liekki. Conania ei lopulta luonut hänen vanhempansa. Se mitä Conanista on tullut on Thulsa Doomin luomusta. Thulsa Doom on hänen passionsa. Thulsa Doom, vei häneltä kaiken, vei hänen vanhempiensa miekan ja myi hänet orjuuteen.

Conan jättää kaiken ja matkustaa Thulsa Doomin luo vallan vuorelle. Matka vie Conanilta uudelleen kaiken. Hän menettää onnen ja rakkauden. Hän tuhoaa itse itsensä. Hän katkaisee vanhempiensa miekan. Miekan, joka symboloi Conania itseään. Miekan, jonka Conanin isä ja äiti valoivat, takoivat, karkaisivat, sitoivat nahkaan ja teroittivat. Juuri tuolla katkenneella miekalla hän tappaa Thulsa Doomin, jonka varaan Conanin koko identiteetti rakentuu.

Elokuvan lopussa hän polttaa kaiken. Polttaa itsensä omassa liekissään. Elokuvassa kerrotaan, että Conanista tulisi vielä kuningas omien kättensä kautta. Conan valaa, takoo, karkaisee, sitoo nahkaan ja teroittaa oman itsensä. Kaiken menettämisen jälkeen hän loisi itse itsensä uudelleen. Aikuisuus, vapaus. Kuninkuus omien kättensä kautta.

Ihminen kykenee ottamaan vallan ja olemaan vapaa. On paljon syitä miksi ihminen ei halua olla vapaa. Tässä alaluvussa veistän kuvan ihmisluonnosta. Otan lopuksi vielä kantaa ihmisen elämän tarkoitukseen.

4.3.0.

5. Sosiaalinen

Tässä luvussa kirjoitan auki oletukseni sosiaalisen todellisuuden luonteesta. Mitkä voimat rajaavat, ohjaavat ja mahdollistavat sosiaalista toimintaa? Miten sosiaalisen toiminnan säännönmukaisuudet ilmaantuvat ja muuttuvat? Mikä on yksilön suhde sosiaaliseen järjestelmään? Mikä on sosiaalisen järjestelmän tarkoitus?

Sosiaalinen muutos

Elokuvan taustalla oleva maailma kuohuu. Uusi ajatusten järjestelmä leviää. Kääntää nuoret vallanpitäjiä vastaan. Kutsuu heidät kohti tyhjyyttä. Vanhat auktoriteetit ovat peloissaan muutoksen edessä.

”Ainoat käärmeet jotka minä tiedän ovat Setin ja hänen kirotut torninsa. Niiden pahuus on levinnyt jokaiseen kaupunkiin. Kaksi kolme vuotta sitten se oli vain yksi käärmekultti, nyt ne ovat kaikkialla…” – Katukauppias (Conan Barbaari 1982).

Teen oletuksia siitä miten sosiaalisen järjestelmän luonne on ’Nashin tasapaino’ (Maynard Smith 1982). Teen taustaoletuksia sosiaaliselle muutokselle. Mitkä voimat ohjaavat, rajaavat ja mahdollistavat sosiaalista toimintaa. Mitkä rakenteelliset voimat edistävät tai vastustavat muutosta.

5.1.0.

Yhteisöllinen toiminta

”Thulsa Doom: Puhdistus on viimein käsillä. Tuomion päivä on täällä. Kaikki mikä on pahaa, kaikki heidän liittolaisensa, teidän vanhempanne, teidän johtajanne, ne jotka kutsuisivat itseään teidän tuomareiksenne; ne jotka ovat valehdelleet ja turmelleet maan, heidät kaikki puhdistetaan.

Tuomion lapset: Tuomio!

Thulsa Doom: Te, lapseni, olette vesi joka pesee pois kaiken joka on ollut ennen. Käsissänne, te kannatte minun valoani, kiiltoa Setin silmässä. Liekkiä, joka polttaa pois pimeyden, polttaa tien paratiisiin!” – (Conan Barbaari 1982)

Määrittelen miten yhteisöllinen toiminta on enemmän ja erilaista kuin yksilöiden toiminnan kasautuma. Miten lopulta yhteisö on kaikkien sen sisältämien yksilöiden vallan yläpuolella. Tunnistan kolme tapaa tuottaa muutos: 1. tekojen harmonia, 2. teoilla äänestäminen, 3. ääni joukon kokemuksen edellä.

5.2.0

Sosiaalisen suhde yksilölliseen

”He kutsuvat tätä ’käärmeen hampaiksi’. Juuri tämän tässä työnsi poika isänsä sydämeen. Minun oma tyttäreni on pudonnut Thulsa Doomin loitsun alle. Kantaako hän kädessään tällaista tikaria minua varten? Tyttäreni seuraa Thulsa Doomia orjan lailla. Etsien sielunsa totuutta. Ikäänkuin minä en voisi antaa sitä hänelle. Nytkin puhuessamme hän matkustaa itään kohti Thulsa Doomia ja vallan vuorta. Ollakseen hänen. […]
Tulee aika, varas, kun jalokivet menettävät kimalluksensa, kun kulta menettää loisteensa, kun valtaistuinsalista tulee vankila ja kaikki mitä on jäljellä on isän rakkaus lapseensa” – Kuningas Osric (Conan Barbaari 1982).

Teen oletuksia johtajan suhteesta johdettuihin, äänen suhteesta joukon kokemukseen. Siitä missä määrin yksilö voi olla vapaa suhteessa yhteisöön. Missä määrin yksilöllä voi olla valtaa suhteessa yhteisöön.

5.3.0.

Ryhmä

Ryhmien kehityksen historia. Sosiaalinen järjestäytyminen käytännössä metsästäjä-keräilijöistä tähän päivään.

Esitän, että ryhmissä ihmisillä on paljon valtaa, mutta vähän vapautta.

5.4.0.

Yhteisö

Yhteisöjen kehittymisen historia. Sosiaalinen järjestäytyminen käytännössä holoseenikaudelta tähän päivään.

Esitän, että yhteisöissä ihmisillä on keskimääräisesti valtaa ja keskimääräisesti vapautta.

5.6.0.

Yhteiskunta

Yhteiskuntien kehittymisen historia. Sosiaalinen järjestäytyminen Sargon Akkadilaisesta tähän päivään.

Esitän, että yhteiskunnissa ihmisillä on vähän valtaa, mutta paljon vapautta.

5.7.0.

Sosiaalisen tarkoitus

”Ottakaamme se minkä voimme kun vielä elämme. Minulla ei ole koskaan ollut niin paljoa kuin nyt. Koko elämäni olen ollut yksin. Monta kertaa olen kohdannut kuolemani ilman ketään siitä tietämässä. Katsoin muiden majoihin ja telttoihin kylmimmästä pimeydestä ja näin hahmoja syleilemässä toisiaan yössä. Ja aina kuljin ohi. Sinulla ja minulla on lämpöä. Sitä on niin vaikea löytää tässä maailmassa. Rukoilen. Anna jonkun muun kulkea ohitsemme yössä. Ottakaamme maailmaa kurkusta ja pakottakaamme se antamaan meille sen mitä me haluamme” – Valeria (Conan Barbaari 1982). Ja aamulla Conan oli mennyt.

Monikasvoinen ihminen. Janus. Abraxas. Monikasvoinen sosiaalinen järjestelmä. Hyvän ja pahan, vallan ja vapauden keskinäisriippuvainen jännitteinen moninaisuus. Sosiaalisen järjestelmän pyrkimykset ovat tekojen harmoniaa, teoilla äänestämistä, ääniä joukon kokemusten edellä. Halua vakauteen, halua tuhoon, halua kehitykseen ja kadotukseen. Silti sosiaalisella järjestelmällä on yksi selkeä looginen tarkoitus.

5.8.0.

6. Kohti parempaa maailmaa

Tässä koskaan päättymättömässä luvussa kirjoitan auki oletuksiani nykyihmisen olosuhteiden ongelmista ja ratkaisuista niihin, oletuksiani siitä millainen olisi parempi maailma ja miten se voitaisiin rakentaa.

”Ja niin Conan palautti kuningas Osricin huikennelleen tyttären kotiinsa. Ilman muuta asiaa Conan ja kumppaninsa etsivät seikkailua Lännestä. Monta sotaa ja vihanpitoa Conan taisteli. Kunniaa ja mainetta kasautui hänen nimelleen ja ajallaan hänestä tuli kuningas omien kättensä kautta. Myös tämä tarina kerrotaan” – Akiro (Conan Barbaari 1982).

6.0.

Lähdeluettelo:

Lähteet